Kierteen korjaus

Kierteet korjataan ensin poraamalla alkuperäistä reikää isompi alkureikä.
Sitten tehdään kierteet kierteentekijällä.
Työntömitassa on taulukko rei'ille

Helicoil on irtokierre joka asennetaan vanhan kierteen tilalle ja siihen kuuluu oma kierteentekosetti

Autodata

Käytämme autodata sivustoa josta näkee auton huollossa tarvittavia tietoja ja ohjeita.
Huoltotiedotteet kohdasta löytyy vikojen ilmenemisoireet ja ohje miten huolletaan.
Tekniset arvot kohdasta löytyy auton teknisiä arvoja ja mittoja.
Korjausten ohjeajat kohdasta löytyy aika kullekkin huoltotyölle.
Nelipyöräsuuntauksesta löytyy siihen kuuluvat mitat, arvot ja rengaspaineet.
Rengaspaine kohdassa kerrotaan eri vannekoille rengaspaineet.
Rengaspaineen valvontajärjestelmässä kerrotaan rengaspaineen valvontajärjestelmän nollaus ohjeet ja muuta tietoa järjestelmästä.
Määräaikaishuollot kohdasta löytyy ohjeet mitä määräaikaishuollossa pitää tehdä
Huoltovälin osoitin kohdassa kerrotaan miten autosta näkee koska seuraava huolto on.
Huoltokuvat kohdasta näkee esimerkiksi auton nostokohdat.
Akun irti- ja takaisinkytkentä kohdassa on ohjeita akun kytkentään.
Kytkimet kohdassa neuvotaan kytkimen huollossa ja vaihteiston irroituksessa ja asennuksessa
Avainten ohjelmoinnissa kerrotaan kuinka avaimet ohjelmoidaan.

Käsivaihteistojen ja voimansiirtojärjestelmien perusteet

Käsivaihteistojen ja voimansiirtojärjestelmien perusteet

1.Yleisesti käsivaihteistojen ja voimansiirtojärjestelmien perusteisiin kuuluu: voima, vääntömomentti, teho, voimankulku, paine, hydraulipuristin, kiinteäliitos ja muotoliitos.

2.Voimansiirtotapoja on monenlaisia.

Etuveto:
-Etupyörät vetävät ja moottori vaihteistoineen päivineen on sijoitettu eteen.
-Moottori on asennettu joko pitkittäin tai poikittain.

Takaveto:
-Moottori on joko edessä, keskellä tai takana.
-Takapyörät vetävät.

Neliveto:
-Jatkuvassa nelivedossa kaikki pyörät vetää kokoajan.
-Kytkettävässä voi kytkeä kaikki renkaat erikseen vetämään.

3.Kytkin

-Kytkimen tarkoitus on mahdollistaa auton liikkeelle lähtö ja vaihteiden vaihto sekä keskeyttää veto.
-Kytkimiä on vaijeri-, sekä nestetoimisia
-Levyjousikytkimeen kuuluu: kytkimen painelevy, kytkinlevy, kytkimen irrotusvipu ja kytkimen painelaakeri.
-Kytkimen osiin kuuluu myös normaali vauhtipyörä tai kaksimassavauhtipyörä.

4.Perusteet

-Käsivaihteisto sijoitetaan auton voimansiirrossa kytkimen ja vetopyörästön väliin.
-Käsivaihteiston tehtäviä on: moottorin pyörimisnopeuden muuttaminen kaikille auton ajonopeuksille, tarvittavan moottorin vääntömomentin muuttaminen ja välittäminen kaikissa kuormitustilanteissa, voimankulun keskeytys moottorin ja vetävien pyörien välillä, vetävien pyörien pyörimissuunnan vaihtaminen peruutusta varten välipyörän kytkemisen avulla.

5.Hammaspyörät

Hammaspyörillä on seuraavat tehtävät vaihteistossa:

-Vääntömomenttien välitys
-Pyörimisnopeuksien säilytys tai muuttaminen
-Pyörintäsuunnan vaihtaminen

Muodot:
-Suorahampaiset lieriöhammaspyörät
-Vinohampaiset lieriöhammaspyörät
-Kartiohammaspyörät

6.Synkronointilaitteet

Yksinkertainen synkronointi
-Synkronilaitteen tehtävänä on tasata pyörimisnopeudet vaihdehammaspyörän ja siirtoholkin välillä ja varmistaa vääntömomentin siirtäminen vaihdehammaspyörältä akselille vaihteen ollessa kytkettynä.

Kaksinkertainen synkronointi:
-Kaksinkertaisessa synkronoinnissa vaihteensiirtoon tarvitaan vähemmän voimaa, kestävyys paranee ja vaihtomukavuus paranee alaspäin vaihdettaessa.

7.3-akselinen vaihteisto

-3-akseliseen vaihteistoon kuuluu  sisäänmeno-, sivu- ja pääakseli
-Sisäänmeno- ja pääakseli ovat samalla linjalla.
-Kaikki sisäänmeno-, pää- ja sivuakselin hammaspyörät ovat jatkuvassa hammaskosketuksessa.
-Ulostuloakselin pyörintäsuunta vaihdetaan peruutusvaihteella peruutusvaihteen välipyörän avulla.

8.2-akselinen vaihteisto

-Kiinteät hammaspyörät ja vaihdehammaspyörät voivat olla sijoitettu sekä sisäänmeno- että ulostuloakselille.
-Voimaa välittävä kytkentä aikaansaadaan kullakin vaihteella siirtoholkkien avulla. Siirtoholkkeja käytetään kytkentävivulla, joka kytkee ne siirtohaarukan välityksellä.

9.Nivelakseli

-Tavallisesti nivelakseleita käytetään takavetoisissa autoissa vaihteiston ja taka-akselin välillä.
-Ajon aikana vaihteisto ja vetävä akseli liikkuvat jatkuvasti toisiinsa nähden erilaisten kuormitustilojen ja tieolosuhteiden johdosta.
-Ristinivel mahdollistaa kulmien muutokset, joita tapahtuu ajon aikana
-Nivelakseleihin asennetaan tukilaakereita lisäksi tukemaan ja ohjaamaan akselia, jos vaihteisto ja taka-akseli ovat kaukana toisistaan.
-Levynivelet ovat elastisia niveliä, jotka sallivat pienen taivutuskulman sekä pieniä pituusmuutoksia. Levyniveliä käytetään pääosin voimansiirron värinän ja äänien vaimentamiseen.

10.Etu- ja takavetoakselit

-Etuvetoisissa autoissa vetoakselit asennetaan vaihteiston ja pyörännapojen väliin.
-Takavetoisissa, erillisjousitetuissa autoissa vetoakselit sijaitsevat takavetopyörästön ja pyörännapojen välissä.
-Vetoakselit eroavat pääosin erilaisten vakionopeusnivelien vuoksi.

-Käytössä on seuraavia vakionopeusniveliä:

Liukuvat vakionopeusnivelet

Kiinteät vakionopeusnivelet

Kaksoisnivelet

-Väliakseleita käytetään pääosin poikittain asennetulla moottorilla/vaihteistolla varustetuissa autoissa estämään pitkien vetoakselien aiheuttamat värinäongelmat.

-Tällöin tasauspyörästöön asennettu väliakseli tulee ulos ja kiinnitetään vastakkaisessa päässä laakerilla moottoriin.

11.Vetävä taka-akseli ja tasauspyörästö

-Takavetoisissa autoissa moottorin vääntömomentti välitetään vaihteistosta nivelakselin kautta vetopyörästöön ja pyörille.

-Pyörien ripustustavan mukaan takavetoisissa autoissa erotetaan kolme taka-akselityyppiä:

-Puolikevennetty taka-akseli

-Kevennetty taka-akseli

-Erillisjousitus

-Perustyyppisessä vetopyörästössä on pieni vetopyörä (pieni kartiohammaspyörä) ja lautaspyörä (suuri kartiohammaspyörä). Tämän vuoksi sitä nimitetään myös kartiohammaspyörästöksi.

Tasauspyörästön tehtävät:

-Vetävien pyörien pyörintänopeuksien erojen tasoitus.

12.Nelivetojärjestelmät

-Nelivetojärjestelmässä moottorin tuottama voima välitetään vaihteiston kautta jakovaihteistolle. Sen tehtävä on jakaa voima molemmille akseleille.

-Voimankulku nelivedon aikana:Vääntömomentti jaetaan jakovaihteistotyypin mukaisesti tietyssä suhteessa, esim. 1/3 : 2/3 (etuakseli : taka-akseli).

-Koska etuakselille välitetään pienempi osuus vääntömomentista, vetovoimien vaikutus ohjaukseen on pienempi ja auton ajettavuus siten parempi.

-Koska suurempi osuus vääntömomentista välitetään taka-akselille, auto käyttäytyy kuten takavetoinen auto samalla, kun nelivedon edut pystytään käyttämään täysin hyväksi.

-Jakopyörästö jakaa vaihteistolta tulevan vääntömomentin etu- ja takavetopyörästöille.

-Etuvetopyörästön rakenne ja toiminta vastaavat tavallista vetopyörästöä.

-Etuvetopyörästöä ei varusteta tasauspyörästön lukolla, jotta auton ohjattavuuteen ei vaikuteta.

-Viskolukolla varustetun takavetopyörästön rakenne ja toiminta vastaavat tavallista takavetopyörästöä.

-Viskolukko toimii tavallisessa ajossa nestekitkan periaatteen mukaisesti lamellien ollessa ilman metallista kosketusta.

autofutur

Harjoittelimme autofuturin käyttöä

Ensin merkittiin selitys tehdystä työstä

Tässä näkyy tehdyt työmääräykset

Tässä on auton tiedot

Ja tässä on omistajan tiedot

Liittäminen

Tänään juotin johtoa tinalla ja laitoin kutistesukan päälle. Tein myös liitoksen liittimellä

Työntömitta

Työntömitalla voi mitata 0,05 millin tarkkuudella. Mittasin kappaleessa olevaa reikää ja tulos oli 6,55 milliä. Mitan lukeminen tapahtuu niin että ensimmäisenä luetaan kokonaiset millit, sitten millien kymmenesosat ja lopuksi sadasosat

Yleismittari

Ensin mitattiin akulta jännitettä yleismittarilla. Sitten vastuksesta resistanssia. Virtakytkimestä mitattiin resistanssia kytkimen molemmissa asennoissa. Lopuksi mitattiin autosta startin jännitettä

Hitsausharjoitus

Teimme hitsausharjotuksia. Hitsasimme peltiä joka oli haastavaa koska pelti oli melko ohutta. Hitsauslaitteessa voi säätää kaarijännitettä eli virtaa ja langansyöttönopeutta. Hitsatessa käytimme myös tietenkin suojakaasua jonka ansiosta saumasta tulee tasaisempaa ja hitsatessa ei synny pätkintää

Jarrunosat

Eilen 1.9. Teimme harjoitusvideon jarrun osista
Jarruosia: http://youtu.be/IzmDC3JRxKY

DOT3, DOT4 ja DOT5.1 ovat glygoli pohjaisia

DOT5 on silikoonipohjainen

Renkaan tasapaino

Tänään tutkittiin tällästä härveliä joka havainnollistaa rengasta. Ruuveja laittamalla levyihin eri kohtiin pystyi säätämään renkaan tasapainoa. Jos rengas on epätasapainossa se voi liikkua sivuttais suunnassa eli dynaamisesti tai pystysuunnassa eli staattisesti. Kun rengason epätasapainossa se voi kulua epätasaisesti ja aiheuttaa auton ohjauksessa ravistusta. Auton vanteisiin asetetaan taspainottaessa painoja eri kohtiin estääkseen dynaamisen ja staattisen epätasapainon.Dynaamista epätasapainoa ehkäistään laittamalla painoja ulko ja sisäreunaan. Staattista ehkäistään laittamalla eri kohtiin sisä ja ulkoreunaa.